Päivittelen aika harvakseltaa, kun ei meill tapahdu mitään mullistavaa. Normaalisti.

Syyskuu on mennyt tottistellessa ja jälkeä ajaessa. Tottispuolella meillä ailkaa olla ika mukava kisatottis. Paikallaanmakuuta pitää vielä treenailla, koska se on tuo juoksun takia jäänyt nyt pois. Meillä on tottisryhmässä myös nuoria uroskoiria ja en viitsi niiden treenejä sotkea juoksuisen nartun kanssa. Toki ollaan oltu kentällä ennen uroksiakin, jos on erikseen pyydetty :)

Mutta siis tottiksista. Eteenlähetys oli yllättävän kivutonta. Ollaan nyt n. 1/3 matkalla kisamatkaan verrattuna tehty sekä sitä vahaa tuttua suoraa palkkaa, että maahan menoja. Eihan tuo koira nyt suorilta jaloilta maahan putoa, mutta pysähtyy hienosti ja menee maahan. Eli, ei huolia sikäli. Noudoissa Dana on valitettavasti alkanut tulla vähän vasemmalle vinossa, mutta se korjataan. Tottiksessa meillä on mukava koiluttaja, jolla on itselläänkin sakemanneja ja valkkareita.Häneltä on tullut hyviä vinkkejä mm. sopivaan mielentilaan ja tadaa! Koirahan on toiminut hyvin ja ollut kuulolla.

Haku on jätetty nyt ainakin syyskuun ajaksi kokonaan ja väännetty jälkeä. Meillä on melkein mennyt uusi asia per viikko systeemillä. Ekoissa treeneissä näytettiin, mitä osataan eli suorilta ei juuri mitään. Seuraavissa saatiin kotiläksyksi vanhentaa jälkeä, jolloin tulee tarkkuutta. Seuraavissa taas alettiin nostamaan keppejä ja seuraavissa oli vieraan tekemä jälki sekä tolpalle tuloa eli rauhaa. Näistä palasista se sitten pikkihiljaa alkaa muotoutua. Tulossa vielä kulmat, jäljen nosto ja sitä kautta jana ja siinä se taitaa sitten pikkuhiljaa ollakin. Pohjathan Danalla on parin vuoden takaa, mutta nyt muistellaan ja kerrataan ja pistetään homma pakettiin.

Se ihan uusi juttu onkin sitten oikein mukava. Viime talvena ostin kicksparkin, joka on siis ns. sporttipotkuri. Siihen adapteri ja koiralle valjaat ja baanalle. Keväällä ostin puolestaan kickbiken, koska tuon piripään kanssa ei fillarilla kulkeminen ole ollenkaan turvallista. Treenitkaverit kehui, että miten mukavaa hommaa se on. No, pistin adapterin springeriksi ja koiran kanssa baanalle. Juuei. Dana vetää, yrittää syödä eturenkaan, ja kaikessa hösellyksessään vetää kilarit toisesta koirasta ja jättää tassunsa eturenkaan alle ja aloittaa hirveän huudon. Siinä sitten seisoin naama punaisena, kun koira filmaa, minkä ehtii ja mummot tuijottaa paheksuvasti, kun koiraa kiusataan. Ei sillä Danalla mikä hätä ollut, kunhan huusi. No, sitten tuli helteet ja sitä mukaa homma jäi. Uudelleen aloittaminen on ollut avstenmielistä.

Kunnes tuli eilinen. Juteltiin viikolla parin treenikaverin kanssa, että Danalla voisi ottaa samanlaisia vetoja kuin kicksparkinkin kanssa. Lupasivat näyttää paikankin. Minä, kun en tunne täällä tienoita sillä tavalla, niin en ole sellaista osannut etsiäkään. Kickbike autoon, koiralle valjaat mukaan ja minulle kypärä. Treenikaveri potki ensin jäniksenä edellä. Dana veti perässä hullun lailla. Ei minun tarvinnut potkia vauhtia kuin muutaman kerran ylämäessä. Treenikaveri meinasi jäädä jalkoihin, niin jouduin jarruttelemaankin. Toisella kierroksella mentiin ilman jänistä ja se meni kanssa hienosti - ei ehkä aivan yhtä lujaa kuin ensimmäinen, mutta hienosti. Hauska laji! Tätä jatketaan!