Lumet alkaa olla sulat. Nyt tosin eletään välitilaa, missä oikein mitään ei voi tehdä.

Mettäjälkeä tekisi mieli mennä tekemään, mutta metsä on niin pahasti vielä homeessa, ettei sinne voi mennä. Pellot taas on vielä tosi märkiä, että siellä paikoin uppoaa pellosta riippuen jopa nilkkaa myöten.

Hakua ollaan tehty vähän. Tosin viimeksikin saatiin jossain määrin tarpoa hangessa polvea myöten, kun metsässä on lunta ja se ei kanna.

Vepeä ei pääse vielä tekemään, kun on järvet jäässä (ja jäätävän kylmää vettä), mutta talvella on tehty omassa pihassa tolppatreeniä. Meillä on aurausviitta hangessa pystyssä ja Dana saa palkan, kun se tökkää kuonolla viittaa. Kevät vaan vie sen lumen, missä se viitta on pystyssä ja ainakaan vielä ei routaiseen maahan saa sitä tökättyä uudestaan. Pitää siis keksiä jotain muuta.

Ja sitten kynsipäivitys. Lääkärireissusta on nyt reilu kolme viikkoa. Pariin viikkoon en ole pitänyt suojaa, kun se suoja ei oikein kestänyt kyydissä ja kynnen alapuoli on kuitenkin suojaamassa ydintä. Sunnuntain hakutreenissä kynsi kesti eikä alkanut vuotaa, joten nyt vain odotellaan kasvamista. Tässä vielä päivityskuva.

Ydin on kuivahtanut, eikä kynsi vuoda vertai tai märkää. Se saa ilmaa ja paranee hitaasti, mutta varmasti. Aikaa siihen menee, mutta maltilla mennään...