Vihdoin.

Suurinosa kavereista ei jaa tätä minun toivettani syksystä, mutta sille on syy. Luonto kuolee ja samalla myös heinän kukinta loppuu.

Meillä on ainakin toistaiseksi selätetty allergiaoireet. Danalla kasvaa karva nyt jo keskimäärin koko koirassa. Kainalot on hieman kaljuhkot, mutta muuten karvaa on. Paitsi, että kun allergian aikaan koirasta lähti karva lantiosta taaksepäin ja kaulasta, nyt vaihdetaan loput. Mutta se on ihan nomaalia.

Kun koira alkoi olla kunnossa, ja oltiin saatu vepekin kondikseen, kuvittelin meneväni kisaan metsästämään niitä alokasluokan puuttuvia ykköstuloksia. Meillä oli koepaikka viime viikonlopuksi Kontiolahteen ja täksi viikonlopuksi Ouluun. Dana aloitti juoksun viime viikon perjantaina. Ei sit. Juoksuisen koiran kanssa kun ei saa mennä kuin BH- ja IPO-kokeisiin, joten jäi sitten menemättä. Onneksi saan jo maksetut osallistumismaksut takaisin, joten ei mene hyväntekeväisyyden puolelle. No ensi kesänä sitten.

Alla kuva treeneistä. Dana hakee venettä.

Ollaan nyt pistetty haku tauolle. Siitä syystä, että saadaan kuono maahan. Dana tietää, mitä jäljellä pitää tehdä, mutta koska se kuvittelee tietävänsä paremmin, se yrittää mennä sieltä, mitä aita on matalin. Siksipä se rynnii jäljellä. Kolme tuntia vanha jälki ei ole mitään vielä. Nyt tehdään kulmia ja paljon paljon keppejä. Raukka vaan ei ymmärrä, miksi niitä kepukoita pitää muka nostella sieltä jäljeltä, kun olisi paljon kiinnostavampaa nähdä, minne se jälki menee. Olen palkannut Danaa kepin nostamisesta nakeilla, mutta se ei tunnu olevan mikään hitti. Tänään äkkäsin yhden paremman palkan ainakin hetkeksi - savukylki. Siis sellainen savustettu paksu pekonipala. Sitä silpuksi ja palkkaus sopivassa kohtaa. Onhan siinä tosin hurjasti suolaa, mutta noilla määrillä se ei ehkä haittaa...

Siispä, treeniä treeniä. Jospa se into sieltä tulisi vielä.

Tänään olisi Venetsialaisyö. Ruokaa, juomaa ja valoja kesän loppumisen kunniaksi. Me ollaan aloitettu siitä ruoasta jo hyvissä ajoin, koskapa uni luultavasti tulee aikaisin.