Ollaan pikkuhiljaa sopeuduttu uusiin kuvioihin.

Treenikuviot alkaa vakiintumaan ja muutama kohtalainen irtijuoksutuspaikkakin on löytynyt.

Dana on päivät makuuhuoneessa ja se saa olla sängyllä, koska en ole sitä kieltämässä. Olen vain laittanut sen oman peiton päiväpeiton päälle, ettei se kuraa paikkoja. Nyt viikolla otin päikkärit ja kun paleli, niin ajattelin antaa koiran tulla kylkeen, niin pikkuisen lämmittää. Tähän saakka koiralla ei ole ollut asiaa sängylle eikä sohvalle. Otettiin puolen tunnin päikkärit ja illalla ajattelin, että mahtaako tulla kuikuilemaan sängynreunalle, että jos pääsisi mukaan. Ei tullut. Ilmeisesti edelleen on voimassa se sääntö, että jos sänky on lakanoissaan, se on ihmisten paikka, jos siinä on päiväpeitto päällä, siihen saa mennä koirakin.

Olen saanut paljon palautetta tästä kuvasta.


Kuvahan sinänsä on sama kuin mitkä molemmat osat on täälläkin olleet, mutta nyt ne oli vierekkäin. Moni on ihastellut hurjaa edistymistä ja kyselleet, mitä kaikkea tehtiin, että noin huima muutos on ollut. Eipä juuri muuta, kuin lääkkeet, että saatiin kutinakierre katkaistua ja uusi ruoka. Se söi ensin 1st Choicea, koska se oli eka maissiton ruoka, jonka sain käsiini. Mutta se jotenkin piti mahan vähän löysänä koko ajan. Nyt ostin ANFia ja katsotaan, sopisiko se paremmin.

Yhden seikan olen huomannut tänne muuton jälkeen. Meidän koiraohitukset on muuttuneet radikaalisti. En tiedä, onko syynä uusi paikka, jossa se ei kuvittele enää olevansa maailman omistaja vaiko ennen BH-koetta tehdyt ilmoittautumistreenit, mutta enää ei yritetä syödä kaikki vastaantulevia koiraotuksia. Toki meillä on edelleen voimassa se, että vastaantuleva ohittaa. Dana istuu paikallaan ja olen korjannut kaulapantaa paremmin ja ottanut lyhyen hihnan. Dana on lähinnä kiinnostunut vastaantulevasta ja katsoo tarkkaavaisena sitä ja saattaapi vielä vilkaista jälkeenkin, mutta pysyy paikallaan ja ei ärähdä, jos vastaantuleva ei sitä tee. Eikä välttämättä silloinkaan.

Hyvä tyttö.