Tämä saattaa nyt olla uhmaa tai muuten liittyä kasvuun tai sitten neidillä oli joku viksahdus aivokapasiteetissa.

Meinasin olla lauantaina hurja ja koko päivän kotona sisällä ja ulkona touhuttuani ja koiran kanssa lenkeiltyäni käydä kaupungissa baarissa ja ehkäpä ihan elävää musiikkia käydä kuuntelemassa. Ihan autolla olin menossa ja en edes yötä myöten meinannut olla. Ja ajoissakin olin vielä. Kaverin kanssa ajettiin Kimmelin ja istuttiin pubissa kaakaolinjalla, kun huomasin, että puheimeen on tullut kolme puhelua. Naapuri oli yrittänyt tavoitella. Vastaajaviestikin oli tullut ja siellä kuului koiran haukuntaa. No minä tietysti soitin takaisin ja kyselin, että palaako kämppä. No ei palanut, mutta koira huusi suoraa huutoa. Ei sillä mikään hätä pihalle ollut ollut, mutta kunhan ulisi muuten vaan. No, koskapa rivarissa on niitä naapureita, ei auttanut muuta kuin hörpätä muki tyhjäksi ja suunnata kotiin. Kotipihassa kuulostelin, että juu-u, kuulostaisihan tuolla koiralla olevan kovasti asiaa. Kun pääsin sisälle ja koira rauhoittui se painui nukkumaan samantien. Ruoja.

Dansku siis alkaa olla siinä iässä, että nyt tulee helposti ikävä. Tähän saakka olen saanut kyllä käydä paikallisessa parilla eikä ole ollut mikään ongelma. Pitää ensi kerralla kokeilla käyttää koira oikein piiiitkällä lenkillä just vähää ennen kuin lähden ja jättää se yksin naapurien ollessa korvat höröllään. Noissa lenkeillä on vain se paha puoli, että saatan itsekin olla aika väsy niiden jälkeen :)

Eilen laajennettiin lenkkireittejä lähivaaralle. Parin tunnin ajan kuljettiin aika hiljaisia pikkuteitä ja nähtiimpä kaunis auringonlaskukin. Sinne mennään ehdottomasti takaisin, mutta vain viikonloppuisin, koska tarviatan valoa. Siellä ei ole katulamppuja.

Kylällä alkaa rallitoko taas. Käydään siis tiistai-iltaisin moikkaamassa paikalilsia koiraharrastajia iltalenkillä ja jospa jäisi joku oppi kalloonkin. Molemmille.

Minua alkaa epäilyttämään että tätä blogia lukee joku muukin kuin kasvattaja, pari muuta tuttua koiraharrastajaa, muutama kaveri ja sukulainen. Tuo laskuri nimittäin nousee välillä aika isoina harppauksina :) Yritän pitää blogin jatkossakin kansantajuisena eli ei tarvitse olla pitkän linjan koiraharrastaja tajutaksen mitä me tehdään. Keskityn siis edelleen kertomaan enemmän Danskun tempauksia kuin varsinaista koulutusjargonia, tosin oppiedistymistä unohtamatta. Tervetuloa siis kaikki lukijat! Yritän päivittää hieman ahkerammin - ja laittaa kuvia, jos muistan...

P.S: Tässä uutispätkä urheasta Kertusta, joka on samasta kennellistä kuin Dansku . Ja linkki Kertun omille sivuille: