Danan uusin villitys nyt parin päivän ajan on ollut paikoittain raivokas pedin kaivaminen. Ei, sieltä ei löydy emoa tai sisaruksia, ihan vaan fyllinkejä ja nekin on onneksi vielä turvassa pedin sisäpuolella. Ehkäpä kaivamalla saisi aikaiseksi tunnelin Kiinaan? Kaivamiseen liittyy myös "jääkarhutamppaus" eli etujaloilla lattian tai ulkona lumen jytkyttäminen. Ei löydy kalojakaan...

Uusi opittu taito on tuonut mukanaan oivalluksia. Olen nukkunut lattialla sängyn vieressä nyt alkuajan, jotta Dana ei tunne oloaan ihan niin yksinäiseksi. Taitaa olla piakkoin aika siirtyä pykälää ylemmäksi tutumaan, koska neiti keksi, että tämä rappusjuttuhan toimii myös kotona. Se kiipeää lattialta nukkuvaa ihmistä rappusena käyttäen sängyn päälle :) Hopsista vaan. Ei mene pitkään, kun se keksii, miten sohvalle pääsee. Olen tosin sitä mieltä, että koira saisi pysyä lattiatasossa ja sohva ja sänky on ihmisiä varten.

Ai juu, tänään oli pitkästä aikaa lämmin päivä. Onhan noita tosin ollut ennenkin, mutta nyt puuttui viima, joka tuppaa pistämään pienen pennun värisemään, kun ei turkki ihan pidä pakkasta vielä. Tänään on siis temuttu pihalla, tutustuttu muutaman kymmen metrin säteellä pihasta hajuihin ja kuljettu hihnassa vaihtelevalla menestyksellä. Nyt ei pelota enää olla omassa pihassa, mutta postilaatikolta ei meinaa Dana-tyttönen ihan vielä osata osua omaan pihaan, vaan käydään kokeilemassa kaikki naapurien portit matkalla.