Pentukoulu jatkuu. Ollaan harjoiteltu istumista eteen, se tosin on osattukin jo, mutta käytän sitä helppona kierrosten alentamisharjoituksena. Lisäksi ollaan harjoiteltu sivulle menemistä (kiertäen), luoksetuloa, mikä ei tuottanut juuri kummempia vaikeuksia, koirakohtaamisia ja maahanmenoa. Eilen oli pentukoulussa kaupunkikierros ja se meni muuten hienosti lukuunottamatta sitä, että Dana ainoana pentuna tuosta joukosta pisti stopin ritiläportaissa. Hirveä huudon kera se suostui laittamaan max etutassut alarappusille ja sitten piti mennä jäähdyttelemään vähän sivummalle. No, näitä ritilöitä harjoitellaan.

Toinen iiiiiiiso harjoittelun kohde on tuo autojen ym. jahtaaminen. Dana saattaa kulkea ihan nätisti hihnassa, mutta kun saalistusvietti napsahtaa päälle, peli on menetetty. Se riuhtoo, räyhää ja yrittää rynnätä perään. Mitä isompi ajoneuvo sen pahempi. Mepä sitten istutaan/seisotaan ahkerasti tievieressä katselemassa autoja ja polkupyöriä ja kaunista käytöksestä kehutaan tietysti kovasti. Tuo hallitsematon saalistusvietti on pakko saada karsittua. Jäljestyksessä saalistusvietti on toki toivottavaa, mutta ei normielämässä.

Vielä yksi juttu, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia on toisille koirille haukkkuminen. Juttelin pentukoulun ohjaajan kanssa ja syynä saattaa olla se, että meillä ei kamalasti ole naapurustossa muita koiria tuolla maalla. Normaali laumakäyttäytyminen on siis vajaavainen. No, ehkä tämäkin saadaan raihoitettua ajan ja harjoituksen kanssa.