Jep. Näin on. Jos ainakin huhuja on uskominen. Tämä tapahtui jo viime viikolla, mutta en kirjoittanut siitä ennen kuin olin päässyt juttelemaan paremmin asioista tietävien ja osaavien kanssa. Nyt on siis analysoitu tilanne puhki muutamien isojen palveluskoirarotujen omistajien kanssa (isoja koiria, ei omistajia ;), erinäisten sakemanninomistajien kanssa, yhden luonnetestituomarin kanssa (kiitos Lea) sekä vihdoin myös kasvattajan kanssa. Kiitos taas Vesa viisaista sanoista ja kannustavista neuvoista!!!

En kerro koko tarinaa juurta jaksain ettei tule enää väärinkäsityksia puolin ja toisin, mutta viime viikolla käytiin koulutuskentällä pitkästä aikaa. Heinäkuussa kenttä oli lomalla ja osan aikaa jopa kiinni, koska Ilosaarirockin toinen teltta-alue oli siellä. Elokuun alussa minua taas kutsuivat työt Kuopiossa, joten kouluttautuminen on jäänyt oman aktiivisuuden varaan. Ja eihän se ole koskaan sama kuin siellä kentällä. Jo autosta ottaessa koira oli kuuma kuin mikä ja korvat olivat lähinnä koristeena tuolla pään yläosassa. Jokatapauksessa erinäisten tapahtumien ja yhteensattumien seurauksena Dana joutui tilanteeseen, jossa se oli yksin (minä en ollut hihnan päässä, vaan vieras henkilö) ja se ei tiennyt mitä sen pitäisi tehdä ja miten reagoida, joten se reagoi ensimmäisellä tavalla, mikä sille tulee mieleen - hyppimällä narun päässä olijaa vasten. Se on tehnyt sitä pennusta saakka aina epävarmoissa tilanteissa ja olen pyrkinyt johdonmukaisella käytöksellä rahoittamaan tilanteet siten, että minun päätöksiini voi luottaa ja läsnäollessani pahaa ei tapahdu. On se tietysti eri asia hyppiikö vasten kolmikuukautinen pentu vai reilu puolivuotias lähes täysikokoinen teini. Asiasta tietämätön saattoi tulkita reaktion hyökkäykseksi varsinkin, kun ilmeisesti kynnet sattuivat kohteen ihoon ja vertakin vuodatettiin :(

Olin tietysti äärettömän pahoillani tapahtuneesta ja hieman ihmeissäni, koska Dana ei ole koskaan reagoinut NOIN voimakkaasti. Mutta kaikkien näiden keskustelujen tuloksena olen saanut kannustavia neuvoja ja varmuuden siitä, että minulla ei ole tappajakoiraa. Minulla on pentu.

Oltiimme tänään sitten uudestaan kentällä. Menimme paikalle hyvissä ajoin tsiigailemaan muiden touhuja ja haistelemaan taas vieraita hajuja. Ja sitten vaan mukaan ryhmään. Rohkea rokan syö. Kouluttaja oli loistava! Kun tuli hampaiden katsomisen aika, varoittelin, että Dana kilahti edellisellä viikolla. Kouluttaja sanoi, että "voi kuule, me ei muistella enää viime viikkoisia ollenkaan, nyt katsotaan hampaat". Hyvä, etten halannut kouluttajaa samantien :) Huojennus oli valtava. Olin varma, että meitä väistetään ja mulkoillaan, kun tulemme kentälle. Ja joku oli kuitenkin positiivinen!!!

Olen huomannut, että Dana toimii hyvin ja ottaa kontaktin mainiosti silloin, kun meillä on se oma juttu, mikä on työn alla, on se sitten sivulle meno tai edessä istuminen, kunhan muut koirat ovat vähintään viiden metrin päässä. Heti, kun aletaan kävellä ja tulee koirakohtaamisia, on kuin seinälle puhuisi. On aivan sama onko kädessä nakkeja, sisäfilettä vai narupallo, minä olen täysin toisarvoinen kohde. Tässä meillä on siis vielä valtavasti harjoittelemista, mutta hiljaa hyvää tulee.

Osansa kaikelle tälle epävarmuudelle ja testaamiselle on lienee murrosiällä. Dana ei vielä testaa minua kovin voimakkaasti - joskus jotain pientä - mutta muita ihmisiä se dominoi helposti. Sillä tulee esiin sellaisia ominaisuuksia, mitä kotona ei KOSKAAN ole tehty tai ainakin siitä on tehty kiellettyä jo hyvissä ajoin. Varsinkin, jos Dana on ollut hoidossa, kuulen säännöllisesti jotain juttuja taas uusista tempauksista. Onhan se vilkas ja terävä, en minä sitä kiellä. Olen myös varmistanut, että hoitajakin tietää sen.

Ai joo, Dana&lapsi yhdistelmä on ollut kielletty jo jonkin aikaa. Teempä siihen korjauksen: Dana&pieni lapsi tai tottumaton(=arahko) lapsi on kielletty. Dana oli nimittäin eilen minun työreissuni ajan hoidossa naapurissa, missä Lotta (n. 10v.) oli temunnut sen kanssa leluilla ja ilman ihan sulassa sovussa. Lotta on tottunut isoihin koiriin ja mikä tärkeintä: ei pelännyt olla lähellä ja käsitellä koiraa. Niinpä vastaavia tilanteista suorastaan kannustetaan tulemaan.