Treenirintamalla ei mitään uutta. Pari kertaa päivässä treenataan omassa pihalla seuraamista. Suoraa pätkää, täyskäännöksiä ja jääviä. Kunhan maa sulaa ja voi makuuttaa koiraa paremmin, pystyy aloittamaan paikallaolotreenit.

Mutta tuosta otsikosta. Olin tänään kuuntelemassa pentukurssin teoriakertaa, jonka piti tuttu luonnetestituomari. Siinä sitten yhteen kysymykseeni vastattuaan, hän sanoi, että meillä on temperamenttiongelma. Minä tietysti luennon jälkeen kysymään siitä tarkemmin. Juttuhetki selvensi asioita aika paljon. Ja siis tämä kyseinen luonnetestituomari tietää Danan, joten ihan nollista ei tarvinnut selittää asioita.

Oli mukava kuulla, että se, että meillä tehdään tiettyjä asioita pidemmän kaavan kautta, ei johdukaan pelkästään minusta, vaan koiran ominaisuuksista. Toisten koirien ohitusta ollaan treenattu nyt pari vuotta ja treeni jatkuu vaan. Nykyisin tosin, kun koira istuu ohjaajan vierellä ja toinen koira ohittaa, ohitus onnistuu ihan nätisti, jos ohittaja ei ala mulkoilemaan tai rähähdä. Jos Dana pääsee rähähtämään takaisin, sillä iskee hötky päälle vähäksi aikaa ja se alkaa tarmokkaasti esim. kaivella lunta ja vetää hihnasta. Kuulin, että syy on osin temperamentissa. Eli, koiralla on niin voimakas temperamentti, että se vaikuttaa hermorakenteeseen. Kun temperamentti iskee tilanteessa päälle, koiralle tulee voimakas patoamisen tarve. Siksi se muuten kanniskelee keppejä ja lumikokkareita, koska se rauhoittaa sillä itse itseään. Olenkin ihmetellyt, että Danan kanssa vieraisiin ihmisiin tutustuminen treenien ulkopuolella on hieman haasteellista, koska jos sillä ei ole keppiä tai lumipaakkua suussa, ihmisten housut ovat vaarassa. Jotenkin se housunlahje löytää tiensä hampaiden väliin ja yleensä housuissa on sen jälkeen reikä.

Tämä ylivoimakas temperamentti aiheuttaa myös ongelmia. Jotkut treenaukset ja erikoiset tilanteet, kuten tulevan BH-kokeen kaupunkiosuus saattavat muuttua haastaviksi, kun koiralla ei ole mahdollisuutta kanniskella mitään. Toisaalta esim. haussa koiran pistäminen rullalle on hyvä idea, koska se saa kanniskella sitä rullaa osan aikaa. Myös maalimies ei voi mokata treeneissä kovin pahasti, koska haukkuva koira saattaa nostattaa itsensä aika helposti. Meillä tämä tarkoittaa räjähdysherkkää koiraa. Myös suojelu on lajina automaattisesti kuopattu. Jälkeä ja hakua vaan.

Meillä on tämän kesän hommina sitten treenata entistä vahvemmin rauhaa. Kun tilanne on päällä, käskysana (luultavasti joku "höpöhöpö") ja ehkä rauhoittava kosketus ja matka ei jatku ennen kuin koira rentoutuu selvästi. Alussa se saattaa kestää aika kauan, mutta helpottuu toivottavasti aikaa myöten.

Tuota temperamenttia ei voi kitkeä pois. Se on koiran ominaisuus. Ei ehkä noissa mitoissa ihan toivottava, mutta sen kanssa on elettävä.